Syksyn 2024 terveisiä Tampereen yliopiston teknisen viestinnän ohjelmasta

30.12.2024 | STVY | Blogi

Uusi teknisen viestinnän erikoistumisopintojen ryhmä aloitti kaksivuotisen rupeamansa Tampereen yliopistossa syksyllä 2024. Tässä kirjoituksessa kerromme kuulumisia ensimmäisen opiskelusyksyn varrelta. Minä, ohjelmasta vastaava Maija-lehtori, koostin lukukauden tapahtumat ja liitin niiden oheen opiskelijoiden tekstiä varten kirjoittamat terveiset.

Teknisen viestinnän erikoistumisopinnot ovat kaksivuotinen maisterivaiheen opinto-ohjelma Tampereen yliopistossa. Ohjelmassa opiskelijat saavat valmiudet toimia monipuolisissa kieliasiantuntijan tehtävissä: käyttäjäkeskeisen tiedon muotoilijoina sekä saavutettavan, inklusiivisen yhteiskunnan rakentajina.

Opinnoissa painottuvat käyttäjäkeskeinen ajattelu, kieli ja kirjoittaminen, dokumentointiprosessit sekä työelämän tuntemus ja yritysyhteistyö. Myös alan historialliset vaiheet ja tutkimus ovat opintojen keskeistä antia.

Vuosi 2024 sisälsi niin yhdistyksen toimintaan osallistumista kuin yhteistyötä sekä kansainvälisesti että halki Suomen yliopistojen.

Rivakasti liikkeelle: STVY:n illallinen

STVY:n hallitus kutsui ohjelman opiskelijat illalliselle heti elokuussa. Yhdistyksestä paikalla olivat pj. Tiia Suomivuori, hallituksen jäsenet Hanna Heinonen ja Laura Katajisto sekä yritysvierailijana Anne Karppinen. Söimme hyvin (kiitos yhdistykselle illallisesta!) ja keskustelimme muun muassa tekoälyn vaikutuksista alaan nyt ja tulevaisuudessa.

STVY:n illallisella tuotiin esiin, että kun tekoälyä oli pyydetty tekemään käyttöohjeet, se oli unohtanut ottaa turvallisuuden huomioon. Jos asentaja olisi seurannut tekoälyn ohjeita, asentaja olisi todennäköisesti kuollut sähköiskuun. Turvallisuuden vuoksi on erityisen tärkeää, että ihmiset katselmoivat ohjeet tarkasti. (Reetta)

Kaikkiaan illan keskustelut toivat esiin alan monipuolisuuden ja kansainvälisyyden.

On ollut inspiroivaa nähdä, miten laajalla alueella tekniset viestijät toimivat, vaikka itse työ voi olla hyvinkin yksityiskohtaista ja tarkkaa. Esimerkiksi alan kansainvälisyys tuli esille STVY:n illallisella, ja sen lisäksi että se herätteli innostusta kehittyä tällä uralla, se havainnollisti myös hyvin, miten paljon teknistä viestintää tarvitaan nykymaailmassa. (Fanni)

Ilta osoitti sen, taas kerran, että kokoontuminen yhteisten mielenkiinnon kohteiden äärelle toimii paitsi tiedonvälityksen kanavana myös inspiraation lähteenä.

Hymyileviä kasvoja STVY:n illallisilla. Kuva: Hannan Heinonen.

Katseet teknisen viestinnän etiikkaan: Fulbright-vieras

Niin ikään elokuussa meillä oli ilo toivottaa tervetulleeksi joukkoomme Fulbright-tutkija Julianne Newmark New Mexicon yliopistosta Yhdysvalloista. Julianne (tuttujen kesken Julie) perheineen viettää Tampereella kuluvan lukuvuoden. Teknisen viestinnän alalla hänen tutkimuksensa liittyvät käytettävyyteen sekä teknisen viestinnän eettisiin kysymyksiin. Hänen ensimmäinen luentonsa teknisen viestinnän johdantokurssilla käsitteli näitä aiheita.

Tekninen viestintä on merkittävä ala, jotta voimme toimia turvallisesti yhteiskunnassa, joka on täynnä erilaisia koneita. Väärin käytettyinä nämä koneet voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Ilman selkeitä ohjeita saisimme lukea uutisista vielä nykyistä useammin erilaisista onnettomuuksista. Erityisesti Julien luennoilla käsiteltiin esimerkkejä huonon teknisen viestinnän aiheuttamista onnettomuuksista, kuten Challengerin tuhoutuminen. (Reetta)

Tuotteiden ja laitteiden turvallista käyttöä olemme tarkastelleet myös alan sääntelyn, selkeän kielen sekä monikielisten käytänteiden näkökulmista.

Maija ja Julie Fulbright-säätiön vuosijuhlassa elokuussa. Kuva: Avulias kanssajuhlija.

Opetuksen järjestäminen: tasapainoilua ja ristiinopiskelua

Jos alan monipuolisuus onkin vetovoimatekijä, kaksivuotisen ohjelman suunnittelijalle se on myös haaste. Opetussuunnitelmaa pyöritellessään opettaja tulee pohtineeksi monenlaisia kysymyksiä:

Mikä alassa on kaikkein olennaisinta?

Miten painottaa ammatti- ja tutkimusalan näkökulmia?

Mikä merkitys on toisaalta spesifeillä taidoilla, kuten työkaluosaamisella, ja toisaalta työelämässä laajemmin kannattelevilla soveltavilla taidoilla, kuten kieli-, kirjoitus- ja vuorovaikutustaidoilla sekä prosessiajattelulla ja projektinhallintataidoilla?

Yksiä oikeita vastauksia näihin kysymyksiin tuskin löytyy. Tasapainoilussa tärkeää lieneekin jatkuva ajatusten vaihto alan toimijoiden sekä muiden yliopistojen opettajien kanssa.

Opetuksen näkökulmasta syksyn uutuus onkin Jyväskylän, Vaasan, Turun, Oulun ja Tampereen yliopiston opiskelijoille tarjottu mahdollisuus opiskella teknistä viestintää ja asiantuntijaviestintää ristiin sopimusyliopistojen opetustarjonnasta. Yhteistyökuvio sai nimekseen Viestintäasiantuntijaverkosto. Tampereen ohjelmassa opettajina toimivat lisäkseni Mary Nurminen ja Laura Katajisto.

Tekninen viestintä opiskelijan silmin: uurastusta ja valoisia näkymiä

Kaikkiaan teknisen viestinnän ohjelma on tiivis tieto- ja taitopaketti. Pohdimme alaa ja sen toimijoiden työnkuvia monista eri tulokulmista.

Tekninen viestijä ei ole vain tekninen viestijä. Hän on muuntautumiskykyinen heittäytyjä, joka rakentaa siltoja työyhteisönsä tiimien sekä käyttäjien ja teknologioiden välille. (Milja)

DITAn logiikka ja toimintaperiaate ja -tavat ovat tosi mielenkiintoisia! (Laura)

Lisäksi on ollut hienoa huomata, miten vahvasti ala kietoutuu historiaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ala ottaa vaikutteita ympäristöstään, mutta samalla myös tuottaa kulttuuria. (Anni)

Teknisen viestinnän maailmassa tuntuu vallitsevan myös positiivinen kiinnostus alan kehitykseen sekä yhteisöön. (Patrik)

Yllä olevista tekstikatkelmista näemme, että jo ensimmäisen vuosipuolikkaan jälkeen alaan liittyvissä pohdinnoissa voidaan saavuttaa analyyttisia kerroksia ja laaja-alaisuutta, kun koolla on motivoitunut ja taitava ryhmä.

Opintojen alussa uuden tiedon määrä saattaa tuntua hurjaltakin. Silloin on tärkeää muistaa, että opinnoissa ehditään selvitellä joka tapauksessa vain joitakin valittuja aiheita, ja kaiken muun tarvittavan oppii työn touhussa työyhteisön tuella.

Opintojen myötä minulle on konkretisoitunut, miten monialaista osaamista tekniseltä viestijältä edellytetään. Harjoitustöissä on koeteltu ongelmanratkaisukykyä, lähdekriittisyyttä, luovuutta ja kielitaitoa. Yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä. Hyvillä kommunikaatiotaidoilla pääsee jo pitkälle. (Anni)

Toisaalta jo opintojen nähdään palvelevan tulevia osaamistarpeita. Teknisen viestinnän opetus alkoi Tampereen yliopistossa vuonna 1997. Siitä alkaen ohjelmaa on muovattu vastaamaan kulloistakin yhteiskunnallista ja teknisen kehityksen tilannetta ja vaihetta. Ohjelman perusti ja sitä vuoteen 2021 saakka luotsasi Tytti Suojanen.

Tekninen viestintä on monitieteinen ala ja alan työntekijöillä on monia erilaisia työtehtäviä. Tästä huolimatta erikoistumisopinnot ovat tuntuneet hyvin kohdistetuilta ja ammattiin valmistavilta. (Patrik)

Opintojen aikana omaa oppimista ja osaamista ei ole aina helppo tunnistaa. Se, että opiskeltava ala onnistuu näyttämään opiskelijalle monipuoliset mahdollisuutensa, rauhoittaa mieltä.  

Mukavaa syksyn opinnoissa on ollut se, kuinka paljon teknisen viestijän mahdollisten roolien monipuolisuus on korostunut. Opinnoissa on tullut esille niin erilaisia työympäristöjä, että on jäänyt toiveikas olo sen suhteen, että saattaisi löytääkin oman tuntuisen paikan jostain yllättävänkin aiheen tai alan parista. (Joonas)

Tähänastiset kurssit ovat myös vahvistaneet mielikuvaani siitä, että alan monipuolisuus takaa sen, että se ”oma juttu” löytyy jostain täältä. (Fanni)

Ylipäätään maisterintutkinto on oiva valttikortti työelämään. Utelias alaan tutustuminen sekä sen verkostoihin osallistuminen valavat opintojen ohella uskoa siihen, että maailmasta löytyy oma paikka.

Otamme ilolla vastaan alan verkostoista tulevia yhteydenottoja ja yhteistyöideoita!

Maija Surakka