Matkaraportti: Nordic TechKomm 2026 (Satu Syrjänen)

Yllätyin iloisesti, kun kuulin, että voitin STVY:n arvonnassa lipun NORDIC TechKomm konferenssiin Kööpenhaminaan. En ole aikaisemmin osallistunut NORDIC TechKommin Kööpenhaminassa tai Tukholmassa järjestettäviin konferensseihin, joten lähdin matkaan uteliaana ja innostuneena. Syksy alkaisi mainiosti uutta oppien!

Ohjelman teemat

Ohjelmassa toistui kolme suurta teemaa: tekoäly (tietenkin!), EU-sääntely ja informaatioarkkitehtuuri. Oli kiinnostavaa kuulla, miten muut alan toimijat ratkaisevat samoja kysymyksiä, joita pohdimme omassa työssämme.

• Tekoäly arjessa. Thomas Bro-Rasmussenin ja Scott DeLoachin avauspuheenvuoro ”Succeeding in an AI-Obsessed World” vertasi tekoälyn tuloa webin ja PC:n läpimurtoon. Aiheeseen palattiin monesta kulmasta eri esityksissä: tekoälykäännösten laadunvarmistus, informaatioarkkitehtuurin ja rakenteisen sisällön tärkeys tekoälymaailmassa ja käyttöliittymien päivitystarpeet tekoälyagenttien vallatessa käyttöliittymiä.
• Sääntely ja vaatimukset. Eri esityksissä käsiteltiin konedirektiivin korvaavaa koneasetusta, ekosuunnitteluvaatimuksia ja digitaalista tuotepassia.
• Rakenteinen sisältö ja metadata. Puhuttiin digitaalisesta informaatiokaksosesta, informaatioarkkitehtuurista ja siitä, miten sisältöä kirjoitetaan sekä ihmisille että koneille.
• Dokumentaation arvo. Useampi puhuja pohti, miten dokumentaation ROI todennetaan ja miten teknisen kirjoittamisen näkymätön työ saadaan näkyväksi.
• Lokalisointi ja automaatio. Esimerkkejä nähtiin siitä, miten automatisoitu lokalisointi muuttaa rooleja, kun julkaisut siirtyvät kahdesti vuodessa tehdyistä päivittäisiin.

Mitä opin

Opin kahdessa päivässä enemmän kuin osasin odottaa. Moni esitys antoi konkreettisia työkaluja eikä pelkkiä visioita.

• Tekoäly vaatii kriittisyyttä. Kaikkea tekoälyn tuottamaa sisältöä ei voi julkaista suoraan vaan ihmisen on tarkistettava tulos.

• Ihminen keskiössä. Ihmiskeskeinen käytettävyysajattelu tuo lisäarvoa juuri tekoälyn aikakaudella. Kun informaatiokanavat täyttyvät tekoälytauhkasta, miten nostamme esiin esimerkiksi turvalliseen käyttöön liittyvän sisällön niin, että käyttäjä varmasti huomaa sen?
• Luotettava tekoäly tarvitsee rakenteista sisältöä. Rakenteinen sisältö edesauttaa sitä, että tekoälyn antamat vastaukset ovat luotettavia, oikeaan kontekstiin osuvia ja tarkistettavia.
• Informaatioarkkitehtuuri on osa työtämme. Teemme joka päivä työssämme päätöksiä, jotka rakentavat sisällön informaatioarkkitehtuuria: päätämme sisällön rakenteen, mietimme uudelleenkäyttöä ja sisällön suhdetta toisiin sisältöihin, hallitsemme sisältöä ja päätämme, miten ja missä se julkaistaan.
• Metadata elää pidempään kuin dokumentti. Pitkäikäisten tuotteiden dokumentaation on pysyttävä käyttökelpoisena vuosia. Se onnistuu vain kestävällä metadatalla ja tulevaisuuden kestävällä julkaisutavalla.
• Sääntely tuo uusia vaatimuksia. Esimerkiksi uusi koneasetus sisältää useita vaatimuksia kyberturvallisuuteen liittyen.

Alex Masycheff: Making Your Technical Documentation Intelligent with a Digital Information Twin:

Kollegoiden tapaaminen

Konferenssin parasta antia olivat kohtaamiset muiden teknisten viestijöiden kanssa. Kahvitauot tuntuivat liian lyhyiltä (siitä annoinkin järjestäjille palautetta), mutta onneksi voimme jatkaa keskusteluja iltatilaisuudessa.

Tässä minä ja toinen voittaja, Petra Palukka, konferenssin tauolla:

Lopuksi

Palasin Kööpenhaminasta kotiin muistiinpanot täynnä ideoita ja uutta intoa omaan työhön. Konferenssi vahvisti, että teknisen viestinnän merkitys kasvaa, kun tekoäly ja sääntely muuttavat tapaa, jolla tuotetietoa tuotetaan ja käytetään.

Harmittelin vain sitä, että osa esityksistä jäi näkemättä, koska ne pidettiin samaan aikaan toisen esityksen kanssa. Onneksi esitysmateriaalin saa ladattua konferenssin sivuilta jälkikäteen.